Kyllä vain, ystävämme covid-19 ja sen aiheuttama koronaviruspandemia. Kaikki lienevät ääriään myöten täynnä postauksia ja uutisia rakasta koronaa koskien. Kertana kiellon päälle aion kuitenkin kirjoittaa omista kokemuksistani ja havainnoistani teemaan liittyen, joten jos epäilet, ettei mielenterveytesi suvaitse enempää koronapäivityksiä, tee suosiolla U-käännös vielä kun voit.
Mitä tulee koronapolitiikkaan, asun tosiaan varsin mielenkiintoisilla seuduilla. Ruotsin menettelytavat pandemian hallinnassa ovat puhututtaneet ympäri maailmaa. Miksi Ruotsi on valinnut täysin eriävän linjan naapurimaihinsa - ja koko muuhun maailmaan verrattuna?
Enemmän ja vähemmän järkeenkäypiä argumentteja on esitetty vapaamman politiikan puolesta. Ja kaiken takana on Anders Tegnell, Ruotsin valtionepidemiologi. Toki hän on laatinut suositukset yhteistyössä ministerien ja muiden asiantuntijoiden kanssa, mutta Tegnellistä todellakin on tullut Ruotsin koronapandemian kasvot. Alkuun häntä pidettiin miltei pyhänä kansansankarina Ruotsissa, mutta viime aikoina lehdistö ja kansa ovat (syystäkin) alkaneet epäillä Tegnellin suuntaviivojen oikeellisuutta.
Keväällä kun muu maailma laittoi ovet säppiin, Ruotsissa meininki jatkui verrattain normaalisti. Käytännössä vain korkeakoulut ja myöhemmin lukiot olivat ainoita jotka reagoivat jämäkästi ja siirtyivät etäopetukseen. Peruskoulut ja valtaosa työpaikoista jatkoivat arkea normaaliin tapaan. Toki monet työpaikat suosittivat etätöihin siirtymistä ja kaupat lyhensivät aukioloaikojaan keskimäärin kahdella tunnilla, mikä ei ainakaan vähentänyt kävijämäärää, kun asiakasmäärä ei enää voinut jakautua yhtä laajalle aikavälille kuin normaaliaukioloaikojen puitteissa. Sama paradoksi näkyi julkisessa liikenteessä: vuoroja vähennettiin, mutta suuri matkustajamäärä säilyi. Mitäpä muuta siitä voi seurata kuin ruuhkaa, väentungosta ja sylkihiukkasten vaihtumista - virukselle buffet kaikilla mausteilla!
Suomeen turvaan
Kauan minua maaniteltiin Suomeen palaamaan, mutta mikäs täällä oli ollessa kun sai mennä ja tulla miten halusi? Koulu oli etänä, joten se ei ollut Suomeen paluun esteenä, mutta työ sirkuksessa pyöri yhä normaalista, enkä halunnut jättää sitä. Sitä paitsi kahden viikon karanteeni ja suljettu yhteiskunta Suomessa ei houkutellut. Maaliskuun lopulla sirkustreenit laitettiin kuitenkin säppiin ja päätin matkata Suomeen, aavemaisen aution Arlandan ja Helsinki-vantaan kautta "kotikotiin" Hyvinkäälle. Reilun kuukauden ehdin viipyä ennen kuin komennus kuului takaisin Tukholmaan tekemään harjoittelujakso yläkoulussa. Yliopistojen etäopintosuositus oli yhä voimassa, mutta tästä huolimatta meidän tuli suorittaa harjoittelu, koska peruskouluthan olivat edelleen auki normaalisti. Tämä kertonee jotain Ruotsin koronapolitiikan ristiriitaisuudesta..?
Omat kaverini
Vaikka koronatartuntojen määrä on täällä huomattavasti Suomea korkeampi, tunnen vain harvoja, jotka ovat koronan sairastaneet. Itsekin olen taudilta säästynyt, vaikka viikottain olen lähikontaktissa lähemmäs sadan sirkusoppilaan kanssa ja liikuskelen kaupungilla normaaliin tapaan, tosin julkisten kulkuvälineiden käytön minimoiden. Lähipiirissäni asenteet rajoituksia kohtaan jakautuvat ääripäästä toiseen. Yksi kaveri ei suostu tapaamaan ketään sisätiloissa, ja ulkonakin on pidettävä kahden metrin etäisyys. Valtaosa kuitenkin suhtautuu huolettomasti koko pandemiaan.
Maskit
Tukholman katukuvassa ei pahemmin maskeja näy. Tuskin valehtelen sanoessani, että yksi viidestäkymmenestä pitää maskia julkisilla paikoilla. Edes julkisissa liikennevälineissä ruuhka-aikaan kylki kyljessä matkustaessa ei suojainten määrä lisäänny. Suurin syy on varmasti se, ettei Ruotsin terveysviranomainen ole asettanut edes suositusta kasvomaskien käytölle. Tätä perustellaan sillä, että maskien käyttö "luo valheellista turvallisuuden tuntua, jonka seurauksena muita suosituksia, kuten oireilevan pysymistä kotona ja turvaetäisyyden säilyttämistä. On myös riskinä, että kasvomaskia kosketellaan ja siten tartunta leviää käsien kautta, enemmän kuin ilman kasvomaskin käyttöä" (suora lainaus ja käännös Ruotsin terveysviranomaisen sivuilta, folkhälsomyndigheten.se). Mielestäni todella heikkoja argumentteja, joille en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ensinäkin, turvaetäisyydet eivät tätä nykyäkään säily, vaikka maskeja ei käytetä. Se on nähty täyteen ahdetuissa busseissa ja metroissa. Jos maskeja käytettäisiin näissä väenpaljouksissa, se tuskin ainakaan lisäisi viruksen leviämistä: ei hönkäiltäisi toisten niskaan tai yskittäisi päin naamaa, eivätkä sylkihiukkaset pääsisi lentelemään kosketuspinnoille ja sieltä käsien kautta suuhun. Toinen peruste kasvomaskin koskettelusta huvittaa myös kovasti. Jos koskettaa kasvomaskia, ei se johda suoraan tartunnan saamiseen. Parempi se kai on koskettaa kasvomaskia kuin paljaita kasvoja? Ihan maalaisjärjellä ajateltuna maskin pitäminen estää sormien tunkemisen suuhun ja nenään. Joten, Tegnell, missä viipyy maskisuositus?
Maskeista ei varmasti ole hyötyä silloin, kun niitä käytetään väärin. Juuri siinä täällä ollaan taitavia. Kerron esimerkkinä opintojeni laboratorio-oppitunnit. Yliopisto oli määrännyt maskipakon laboratorioihin, joten kaikkien tuli pitää maskia oppituntien ajan. Mutta suurin osa opiskelijoista tuli tyylikkäästi sisään ilman maskia, ja vasta kun olivat varanneet mikroskooppipaikan - ja todennäköisesti päästämään ilmoille muutama tuhat sylkihiukkasta ja hipelöimään kaikki mahdolliset kosketuspinnat, vasta sen jälkeen maski kaivettiin esiin repusta. Etenkin monen paljasjalkaisen tukholmalaisen kohdalla on tullut mietittyä, löytyykö korvien välistä aivot vai onko pää täytetty vanulla (tämä pohdinta on noussut esille monissakin yhteyksissä, mutta ei siitä sen enempää. Eikä saa yleistää, ei läheskään kaikki tukholmalaiset oo tyhmiä😆). Pari labraryhmäläistäni todistivat jälkimmäisen pitämällä maskia nätisti suun edessä, nenän kuitenkin törröttäessä maskin reunan yli. Yritin luoda moittivia katseita heitä kohti, mutta tuskin he tajusivat mistä mun mulkaisut johtuivat. Harvinaista ei ole sekään, että maski kiskaistaan sivuun, jotta saadaan vedettyä syvään henkeä, tai että suoja lasketaan kaulalle kun suuta tarvitaan esimerkiksi silmälasipidikkeeksi. Äly hoi!
Isänmaan puolesta?
Monesti olen keskusteluissa kritisoinut Ruotsin linjaa, joka tuntuu laittavan talouden ihmishenkien edelle. Yhdellä läheisellä ystävälläni tämä kritiikki tuntuu menevän pahasti tunteisiin ja kritiikkiä seuraa aina välitön ryöppy vasta-argumentteja ja Ruotsin kannan puolusteluja. Se on totta, että vasta jälkikäteen voidaan arvioida, mikä linja on ollut paras milläkin osa-alueella, mutta tartunta- ja kuolleisuusluvut eivät valehtele: Ruotsissa tartuntojen kokonaismäärä on 208 295 ja kuolleita 6406, Suomessa vastaavat luvut 20 747 ja 375. "No joo.. mutta Ruotsissa on kuitenkin tuplasti enemmän asukkaita kuin Suomessa", kuului ystäväni vasta-argumentti. Jälkikäteen hän tajusi itsekin puolustuksensa absurdiuden.
Koronataksi ja merkityksetön tartunta
Ruotsi on pandemian kuluessa lisännyt testauskapasiteettiaan (mutta niin on tehnyt muutkin Pohjoismaat, joten se ei selitä lukujen poikkeavuutta). Jos epäilee itsellään koronaa, voi napata puhelimen kouraan ja tilata "koronataksin": lähetti kärrää kotiovelle tee-se-itse -testipaketin ja tulee myöhemmin noutamaan sen takaisin. (Hyi, ei kuulosta houkuttelevalta ajatukselta tehdä itse itselleen nieluviljelyä, saatika tunkea vanupuikkoa sieraimien kautta aivoihin 🤢). Jos epäilee sairastaneensa koronan, mutta ei oireiden alkaessa testauttanut itseään, voi hakeutua vasta-ainetestiin. Testiin pääsee matalalla kynnyksellä, käytännössä kuka vain. Kävin itsekin verikokeessa vasta-aineiden toivossa sairastettuani sitkeän flunssan, mutta tulos oli negatiivinen. Jo oireiden alkaessa kävin terveyskeskuspäivystyksessä, jotta saisin antibioottia mahdolliseen poskiontelontulehdukseen. Terveyskeskuksessa minut suljettiin yksin tyhjään huoneeseen, luonnollisesti pelkäsivät minulla olevan korona. Lääkäri saapui paikalle visiirin kanssa ja otti nieluviljelyn testatakseen oliko tulehdus bakteerin vai viruksen aiheuttama. Toivoin bakteeria, jotta antibiootti parantaisi... Selvisi kuitenkin, että tauti oli viruksen aiheuttama ja sain vain nenäsuihkeen. Lähdin terveyskeskuksesta ymmälläni. Mitä just tapahtui? Lääkäri totesi että mulla on jonkin viruksen aiheuttama tauti, mutta passitti minut kotiin jatkamaan elämään. Eikö se korona enää kiinostanutkaan, vai miksei virusta X haluttu identifioida...? Ehkä heillä oli joku mekanismi, jota en ymmärrä, mutta tuntuu hämmentävältä etteivät testanneet koronan varalta (mikä toki sopisi Ruotsin merkilliseen koronalinjaan...)
Mitä ON tehty?
Mitä Ruotsissa sitten on tehty tartuntojen ehkäisemiseksi? Ympäri Tukholmaa kauppojen ovissa, seinillä, lattioilla, mainostauluissa ja jopa kävelyteiden asfalteilla on tarroja ja julisteita muistuttamassa etäisyyden pitämisestä (not happening), käsihygieniasta ja oikeaoppisesta aivastamisesta. Kahviloissa ja ravintoloissa saa istua max 8 henkilöä yhdessä seurueessa, ja seurueiden välillä tulee olla yksi tyhjä pöytä. Yleisillä penkeillä, kirjastoissa ja opiskelutiloissa on teipattu joka toinen penkki pois käytöstä. Ryhmäliikuntatunneilla on rajattu määrä osallistujia ja kuntosaleilla tulee desinfioida käyttämänsä välineet (not happening). Ja kuten ylempänä sanoin, suurin osa yliopistoista on siirtynyt täysin etäopiskeluun, viimeisten rajoitusten myötä jopa liikuntatieteellinen, joka viimeiseen asti piti kynsin hampain kiinni käytännön kurssien tavanomaisesta toteutuksesta. Peruskoulut pyörivät tavalliseen tapaan, lukioissa vuorottelevat etä- ja lähiopetusviikot. Viime viikolla pääministeri vetosi ruotsalaisiin ankaralla puheella, jossa hän suorastaan käski pidättäytymään kuntosalille menemisestä, juhlien ja päivällisten järjestämisestä sekä kirjastoissa vierailemisesta.
Vaikka oon nyt pitkäsanaisesti ja satiirinomaisesti kritisoinut Ruotsin koronapelleilyä, en todellakaan aseta itselleni sädekehää päähän: tässä mä kirjoitan postausta kirjastossa istuen, aamutreenin kuntosalilla tehneenä. En siis oo yhtään sen kunnollisempi ihminen kuin muutkaan ruotsalaiset (paitsi että maskia osaan käyttää oikeaoppisesti😁). Mikäs täällä on ollessa, kun saa mennä ja tulla ilman miten tahtoo, hejsan hoppsan!
